Niillä on pieni pää, suippo nenä, kissamaiset viikset ja suuret soikeat korvat.
Opossumin turkin paksu ja villamainen, värin ollessa yleensä ruskea, mutta voi olla harmaasävyinen myös.
Niiden häntä on pitkä, musta ja tuuhea. Niillä on terävät kynnet, joita ne käyttävät puihin kiipeämiseen ja turkkinsa sukimiseen.
Elinkaari
Opossumit ovat pussieläimiä, eli niiden naaraat kantavat poikasiaan pussissa.
Ne synnyttävät yleensä talvella vain 17 päivän raskauden jälkeen ja vastasyntyneet opossumit löytävät tiensä emon pussiin, tarraten kiinni nisään.
Opossuminpoikanen viettää yleensä enintään 5 kuukautta pussissa ennen siirtymistään emon selkään roikkumaan vielä noin kahdeksi kuukaudeksi.
Opossumeilla on yleensä vain yksi poikanen kerrallaan, joka kasvaa aikuisen kokoiseksi kymmenessä kuukaudessa, vaikkakin sukukypsyys saavutetaan vasta noin vuoden ikäisenä.
Tavat
Lisääntymistä lukuun ottamatta opossumit ovat yksin eläviä olentoja ja pyrkivät pysymään omalla reviirillään, jonka ne valtaavat merkitsemällä puunrunkoja rinnassaan olevasta rauhasesta erittyvällä hajulla.
Ne pesivät metsissä joko puissa tai kasvillisuuden alla, heinäsuovissa tai jopa rakennusten katoilla!
Opossumit ovat yöeläimiä, joten niitä näkee harvoin päiväsaikaan.
Opossumin ruokavalio on vaihteleva, ne syövät melkein mitä tahansa ja voivat aiheuttaa huomattavaa vahinkoa kasvi- ja eläinkunnalle, sillä ne eivät syö ainoastaan lehtiä ja marjoja puista vaan myös kuorivat niiden kaarnaa. Ruokavalioon voi kuulua myös linnunmunia, viljaa tai jopa hyönteisiä.
Joissakin maissa pidetään karjassa ja peuroissa esiintyvien tuberkuloosiepidemioiden levittäjinä opossumeja.
Opossumit elävät luonnonvaraisina Australiassa, Uudessa-Guineassa ja Sulawesin saarella, mutta ne ilmestyivät Uuteen-Seelantiin 1800-luvun alkupuolella.