Kyynärvarren pituus 30-35 mm, siipien kärkiväli 200-250 mm.
Turkki ruskeasta tummanruskeaan.
Kääpiölepakoilla on pienenpieni ruumis ja pienet takajalat, sekä lyhyet ja leveät korvat.
Kääpiölepakoita löytyy ympäri Eurooppaa, Pohjois-Afrikkaa ja Aasiaa.
Elinkaari
Lepakot parittelevat syksyllä juuri ennen talvihorrosta, mutta naaraiden munasolut eivät tule hedelmöitetyiksi kuin vasta keväällä. (Tämä tunnetaan viivästyneenä hedelmöityksenä)
Kun alkio alkaa kasvaa, raskausaika on 6-7 viikkoa ja yleensä vain yksi poikanen syntyy kesällä.
Lepakonpoikaset ovat pienenpieniä, karvattomia ja sokeita noin viikon ajan. Niiden kasvu ja kehitys on riippuvainen lämmöstä.
Lepakonpoikanen elää emonsa selässä ja saa ravinnokseen vain maitoa, kunnes se voi lentää ja metsästää itsenäisesti, yleensä 3-6 viikon kuluttua.
Lepakotvoivat elää jopa 16 vuotta.
Tavat
Lepakot ovat maailman ainoita luonnollisesti lentokykyisiä nisäkkäitä.
Ne elävät yhdessä yhdyskunnissa. Kesäisin yhdyskunnat ovat yleensä puissa, rakennuksissa joihin pääsee aukkojen kautta (vain 13 mm aukko riittää), räystäissä tai kivenkoloissa.
Kääpiölepakot talvehtivat horroksessa, ne lopettavat asteittain ruokailemisen ja etsivät itselleen sopivan talvehtimispaikan, yleensä kolon rakennuksessa tai puussa.
Lepakot syövät verkkosiipisiä, pieniä koiperhosia, hyttysiä ja sääskiä, etsien näitä veden päältä, metsissä, soilla ja jopa taajamissa.
Lepakot tulevat yleensä esille lepopaikoistaan hieman auringonlaskun jälkeen ja etsivät ravintoa koko yön.
Lepakot eivät vahingoita lepopaikkoinaan käyttämiään rakennuksia, lukuun ottamatta jätösten aiheuttamaa sotkua.
Lepakot eivät ole aggressiivisia, joskin ne saattavat purra itsepuolustukseksi kuten mitkä tahansa villieläimet, jos niihin käydään käsiksi.
On tärkeää huomata, että jossain maissa lepakot ja niiden lepopaikat ovat suojeltuja ja on rangaistavaa vahingoittaa, tuhota tai estää pääsy lepakoiden lepopaikkoihin.